... Ei kyllä ota onnistuakseen :(
Perjantain treeneissä meinas iskee epätoivo, koira ei liiku vaikka kuin kannustaa kiljuu rapsuttaa huutaa, ihan mitä vaan. Treeneihin tuli myös Annan lainakoirana toimiva bordercollie, sekä Annan toinen koira Fanni. Milka kyttäsi kumpaakin ihan ihmeissään, ja osittain kyttäili myös radalta. Yhden hypyn taakse jäi vain taivastelemaan ja pohti että tullakko vai jättääkkö tulematta... Onnistuttiin myös tekemään hitain aika kaikista, siinä vaiheessa oikeesti jo ketutti.. Sitten, salama kirkkaalta taivaalta -bling- se koira sai ihan ihme sätkyn ja juos viimesen radan ihan normisti.. Ota ja ymmärrä tuotakin...!
Maanantaina mentiin keppejä omalla pihalla. Hakkasin jäiseen pihaan vasaralla montun, tökkäsin kepin siihen nuoskalumen avulla pystyyn. Ja kotitreenimahdollisuuksia ei ole vai? Kepitkin on jotain rimanpätkiä iskän työmaalta. Kyllä ne esteet saa kun haluaa. Hyppyjäkin on, itsetehtyjä. Ja tokihan meiltä löytyy lasten leluputki, jopa 1,5m pitkä :D
Tökkäsin keppien päähän namirasian minne pudleli juos heti. Vaan eipä auennutkaan rasia! Sit tahkottiin sitä saamarin kuuden kepin suoraa varmaan puol tuntia... Lopussa se sujui jo ilman kättä, siihen sit lopetettiin. Kyllä oli vaikeeta, mutta jospa tuo joskus oppis.. Se vaan on kauheeta, kun iteltä meinaa usko loppua!
Tiistaina piti mennä treenaamaan, mutta ei se onnistukkaan :(((
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti